tiistai 12. helmikuuta 2013

Kokemuksia harjoittelusta


Harjoittelu NK2/Inga
Opetusharjoittelu oli helppo toteuttaa,käytännössä,  koska toimin päätoimisena ammatillisena opettajana. Halusin asettaa haasteita itselleni erilaisten opetusmenetelmien käytöstä, koska olen ollut pääsääntöisesti luento-opettaja. Tuntisuunnitelmassa 30 kontaktituntia antoi minulle mahdollisuuden ottaa käyttööni erilaisia opetusmenetelmiä käyttöön. Tuntiohjelmaan kuului mm. swot-analyysi, mikä oli menestys myös opiskelijoiden mielestä. Siinä pohdittiin lähihoitajaksi opiskelun  hyviä ja huonoja puolia, mahdollisuuksia ja uhkia. Opiskelijat miettivät pienryhmissä aiheita yhdessä aluksi ja sen jälkeen jokainen kävi laittamassa ainakin yhden ryhmänsä pohtiman asian taululle, jonne olin piirtänyt swot-taulukon. Opiskelijat lähtivät kirjoittamisen jälkeen innokkaasti avaamaan kirjoittamiaan asioita. Näin päästiin myös syvällisempään pohdintaa mm. lähihoitajan etiikasta, työhyvinvoinnista yms. Lukio-opiskelijoille swot-analyysi oli jossain määrin tuttu, mutta vähän käytetty.

Lisäksi tehtiin ryhmätöitä, joista sain opiskelijapalautteissa hyvää palautetta. katsottiin ajankohtaisia videoita mm. MTV3 katsomosta ja Ylen Areenalta. Ohjaavan opettajan antamasta palautteesta otin opikseni ja opin tekemään ohjelmista ja antamistani lehtiartikkeleista kysymyksiä, jotka herättivät keskustelua. Haasteena ja minulle kehittämisehdotuksena tulivat kaikkien opiskelijoiden osallistaminen. Näissä ryhmissä, joissa tein opetusharjoittelua, aina samat opiskelijat toivat esiin mielipiteitään ja hiljaiset jäivät hiljaisiksi. Toisaalta keskusteltuani siitä opiskelijoiden kanssa, monet olivat sitä mieltä, että kaikki eivät edes halua, että opettaja huomioi heitä ja jos huomioi, se saa aikaan heissä paniikin kaltaisia oireita ja voi olla syynä seuraavaan poissaoloon. Tuntimäärältään pitkät kurssit vaativat väliarviointia ja opiskelijat ovat tyytyväisiä, jos arviointiin kuuluu tehtäviä, projektitöitä, ryhmätöitä ja mahdollisesti tuntitentti ja/tai kotitentti. Koen, että monenlaiset tehtävät helpottavat sinänsä arviointia, mutta tuo opettajalle paljon työtä, kun jokainen tehtäväkirja, tentti ja kotitehtävät on ehdittävä lukea ja vielä pyytää niitä jatkuvasti palautettavaksi ajallaan ja vähän myöhässäkin.

Ongelmalähtöiset ns. case-tehtävät ovat tyypillisiä hoitotyön koulutuksessa. Pitkällä fyysisen toimintakyvyn kurssilla opiskelijat tekivät Elämää kotona -projektin, josta minun ohjattavana ja arvioitavana oli terveydenhuollon osuus. Lisäksi projektiin kuuluivat kotitalouden ja viriketoiminnan osuudet. Projektityöt purettiin yhteisesti kotitalous ja viriketoiminnan ohjaamisen opettajan kanssa siten, että opiskelijat esittelivät oman case-työnsä luokan edessä. Käytin suullisessa arvioinnissa ns. hampurilaismenetelmää, jossa aluksi annoin myönteistä palautetta, sitten puutuin niihin kohtiin, jotka olisivat vielä vaatineet  työstämistä ja lopuksi taas myönteinen palaute kokonaisuudesta. Näin tein jokaisen ryhmän kanssa. Ongelmalähtöinen opetus on minulle tuttua ja käytän sitä myös tunneilla pienryhmätyöskentelyssä.

2 kommenttia:

  1. Harjoittelupäiväkirja NK1/ Inga Pöntiö
    Opetin Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan oppimiskeskuksessa aikuiskoulutuksissa hoitotyön ammatillisia aineita. Opetussuunnitelmat uudistuivat ja me opettajat jouduimme suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutuskokonaisuudet lähihoitajan näyttötutkintoon perustuvan uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Lähihoitajan ammatilliseen perustutkintoon kuuluu kaikille pakollisena tutkinnon osana hoito ja huolenpito (20 ov). Opintokokonaisuudesta valitsin raportoitavaksi kurssin kansansairaudet ja lääkehoito. Uuden opetussuunnitelman mukaisesti kansansairaudet käsittävät 3 opintoviikkoa, johon uutena sisältyy lääkehoito soveltuvin osin tautikohtaisesti.
    Aloitin kurssin sisältöjen suunnittelun lukemalla uudistetun Opetushallituksen päättämän Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, perusteet 17.2.2010 ja oppilaitoksen oman opetussuunnitelman lähihoitajien yhteisistä pakollisista tutkinnon osista. Opettamassani oppilaitoksessa opetussuunnitelmat on laadittu siten, että kurssit opiskellaan opettajajohtoisesti lähiopetuksessa. Opettajan tehtäväksi jää suunnitella kurssin sisällöt lähiopetustunneille opetussuunnitelman mukaisesti niin, että kurssille asetetut oppimisen tavoitteet saavutettaisiin. Aikuiskoulutuksissa opiskelevilla ei aina ole paljon pohjakoulutusta, tai heidän edellisistä opinnoista voi olla hyvinkin pitkä aika tai monet aikuiset voivat olla alan vaihtajia. Tämä opiskelijoiden heterogeenisyys asettaa haasteita opetusmenetelmiä ja opetuksen lähestymistapoja valittaessa.
    Aikuiskoulutusryhmässäni oli 26 opiskelijaa, joista 3 oli oppisopimusopiskelijaa. Oppisopimusopiskelijat olivat paikalla lähiopetuksessa suunnitellusti kaksi kertaa viikossa. Opiskelijat ovat yhtä aikuista miestä lukuun ottamatta aikuisia naisia iältään 25 -52 vuotta. He tulivat hyvin erilaisista lähtökohdista opiskelemaan hoitoalaa. Kaikilla oli jo jokin ammatillinen koulutus takana, joillakin useampiakin ammatteja ja pitkiä työkokemuksia. Osa oli ollut jonkin aikaa työttömänä ennen koulutukseen hakeutumista. Kansansairaudet ja lääkehoidon kurssi on kolmen opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus ja siihen sisältyy yksi opintoviikko työssäoppimista hoidon ja huolenpidon harjoittelujaksolta. Kurssi suoritetaan lähiopetuksena ja tuntimäärä on 63 oppituntia, joka jakautuu tiiviisti yhden lukuvuoden yhteen jaksoon peräkkäisinä viikkoina.
    Tein alustavat tuntisuunnitelmat valmiiksi ennen kurssin alkua. Ensimmäisellä tunnilla käytiin läpi opiskelijoiden kanssa yhdessä em. tavoitteet eli mitä pitäisi osata kurssin suorittamisen jälkeen. Sen jälkeen käsiteltiin tuntijako, tarkisttiin, että lukujärjestykset ovat yhtenäiset opettajalla ja opiskelijaryhmällä. Tuntien sisällöt käytiin läpi ja tässä kohtaa tarjosin opiskelijoille mahdollisuuden valita tuntien sisältöjen suoritustapoja. Vaihtoehtoisesti asiat käydään läpi pelkästään opettajajohtoisena keskustelevana luento-opetuksena tai siihen sisällytetään ryhmässä tehtävät seminaarityöt tai osa opetuksesta tapahtuu itsenäisinä tehtävinä. Opiskelijat valitsivat seminaarityöt siten, että 3-4 hengen ryhmät tekevät yhdestä käsiteltävästä sairaudesta kirjallisen esityksen, jossa esittelevät sairauden etiologian, riskitekijät ja ennaltaehkäisyn. Ryhmä esitti koko luokalle tuntien aluksi yhteenvedon työstään ja koko kirjallinen paketti monistettiin kaikille. Minä opettajana opetin jokaisen ryhmätyön esityksen jälkeen jokaisesta käsiteltävästä sairaudesta hoitomuodot ja lääkehoidon power-point esityksenä, josta opiskelijat saavat myös valmiit monisteet. Koska oppisopimusopiskelijat ovat läsnäolotunneilla muita harvemmin, he eivät osallistu seminaaritöiden ryhmiin, vaan laadin heille kirjallisen yksilötehtävän, jonka he palauttivat minulle arvioitavaksi.

    VastaaPoista
  2. NK2 harjoittlusta
    Opetusharjoittelu oli helppo toteuttaa,käytännössä, koska toimin päätoimisena ammatillisena opettajana. Halusin asettaa haasteita itselleni erilaisten opetusmenetelmien käytöstä, koska olen ollut pääsääntöisesti luento-opettaja. Tuntisuunnitelmassa 30 kontaktituntia antoi minulle mahdollisuuden ottaa käyttööni erilaisia opetusmenetelmiä käyttöön. Tuntiohjelmaan kuului mm. swot-analyysi, mikä oli menestys myös opiskelijoiden mielestä. Siinä pohdittiin lähihoitajaksi opiskelun hyviä ja huonoja puolia, mahdollisuuksia ja uhkia. Opiskelijat miettivät pienryhmissä aiheita yhdessä aluksi ja sen jälkeen jokainen kävi laittamassa ainakin yhden ryhmänsä pohtiman asian taululle, jonne olin piirtänyt swot-taulukon. Opiskelijat lähtivät kirjoittamisen jälkeen innokkaasti avaamaan kirjoittamiaan asioita. Näin päästiin myös syvällisempään pohdintaa mm. lähihoitajan etiikasta, työhyvinvoinnista yms. Lukio-opiskelijoille swot-analyysi oli jossain määrin tuttu, mutta vähän käytetty.
    Lisäksi tehtiin ryhmätöitä, joista sain opiskelijapalautteissa hyvää palautetta. katsottiin ajankohtaisia videoita mm. MTV3 katsomosta ja Ylen Areenalta. Ohjaavan opettajan antamasta palautteesta otin opikseni ja opin tekemään ohjelmista ja antamistani lehtiartikkeleista kysymyksiä, jotka herättivät keskustelua. Haasteena ja minulle kehittämisehdotuksena tulivat kaikkien opiskelijoiden osallistaminen. Näissä ryhmissä, joissa tein opetusharjoittelua, aina samat opiskelijat toivat esiin mielipiteitään ja hiljaiset jäivät hiljaisiksi. Toisaalta keskusteltuani siitä opiskelijoiden kanssa, monet olivat sitä mieltä, että kaikki eivät edes halua, että opettaja huomioi heitä ja jos huomioi, se saa aikaan heissä paniikin kaltaisia oireita ja voi olla syynä seuraavaan poissaoloon. Tuntimäärältään pitkät kurssit vaativat väliarviointia ja opiskelijat ovat tyytyväisiä, jos arviointiin kuuluu tehtäviä, projektitöitä, ryhmätöitä ja mahdollisesti tuntitentti ja/tai kotitentti. Koen, että monenlaiset tehtävät helpottavat sinänsä arviointia, mutta tuo opettajalle paljon työtä, kun jokainen tehtäväkirja, tentti ja kotitehtävät on ehdittävä lukea ja vielä pyytää niitä jatkuvasti palautettavaksi ajallaan ja vähän myöhässäkin.
    Ongelmalähtöiset ns. case-tehtävät ovat tyypillisiä hoitotyön koulutuksessa. Pitkällä fyysisen toimintakyvyn kurssilla opiskelijat tekivät Elämää kotona -projektin, josta minun ohjattavana ja arvioitavana oli terveydenhuollon osuus. Lisäksi projektiin kuuluivat kotitalouden ja viriketoiminnan osuudet. Projektityöt purettiin yhteisesti kotitalous ja viriketoiminnan ohjaamisen opettajan kanssa siten, että opiskelijat esittelivät oman case-työnsä luokan edessä. Käytin suullisessa arvioinnissa ns. hampurilaismenetelmää, jossa aluksi annoin myönteistä palautetta, sitten puutuin niihin kohtiin, jotka olisivat vielä vaatineet työstämistä ja lopuksi taas myönteinen palaute kokonaisuudesta. Näin tein jokaisen ryhmän kanssa. Ongelmalähtöinen opetus on minulle tuttua ja käytän sitä myös tunneilla pienryhmätyöskentelyssä.

    VastaaPoista