Merkityksellinen oppiminen
-Kimmo
Omalta kannalta merkityksellisen oppimisen käsitän sellaisen
asiana, että jokin oppimistapahtuma jättää muutakin kuin pelkän uuden asian
oppimisen. Tämä on siis syvempi käsite kuin pelkkä tavallinen oppiminen.
Perinteisessä koulumaailmassa keskitytään liiaksi yksittäisten asioiden
opettamiseen ”tässä se on, oppikaa”.
Onnistuneeseen oppimistapahtumaan on monta edellytystä.
Tärkeimmät ovat opettajan pätevyys ja oppilaan halu oppia. Opettaja vaikuttaa
suurelta osalta oppimistapahtuman onnistumiseen, tämähän on juuri sitä
opettajan ammattitaitoa. Oppilaan haluttomuus oppia on yksi iso haitta
opetuksen onnistumiselle. Oppilaan motivointi on hyvin tärkeää varsinkin kun
sitä ei ole tai se on vähäistä. Opettajan tarvitsee motivoida ja innostaa
oppilasta omalla olemuksellaan. Mikäli opettaja ei edes itse ole innostunut
asiasta niin pahimmassa tapauksessa se vie opiskelumotivaation oppilaalta.
Käytettävät menetelmät vaikuttavat myös oppimistapahtumaan. Yksinkertaisesti
kaikki eivät opi asioita samalla tavalla. Tarvitsee käyttää erilaisia
ilmaisuja, esitysmenetelmiä ja yrittää vääntää asia rautalangasta. Uusi asia
tarvitsee liittää osaksi aikaisemmin opittua ja selvittää missä sitä käytetään
tulevaisuudessa jolloin uuden asian oppimisen tärkeys tulee ilmi. Juuri
asioiden irtijääminen hankaloittaa myös oppimista. Jos oppilas näkee selvästi
että asia liittyy johonkin suurempaan kokonaisuuteen jonka ymmärtäminen
edellyttää pienien yksittäisten asioiden osaamista. Varsinkin sähköalalla
hankalaa teoriaa opiskeltaessa on vaikea ymmärtää miksi näitä oikein
opiskellaan. Kun myöhemmin siirrytään ammattiaineisiin jolloin teoria pitäisi
olla omaksuttuna niin teoriaopintojen tärkeys tulee ilmi kun niitä yritetään
soveltaa käytännössä.
Kirjallisuus määrittelee merkityksellisen oppimisen paljon
ytimekkäämmin esimerkiksi Varilan mukaan: "Merkityksellisellä
oppimiskokemuksella tarkoitetaan tilannetta, jonka läpikäytyään yksilön näkemys
itsestään tai ympäristöstään on muuttunut. Se vaikuttaa yksilön minäkuvaan ja
elämännäkemykseen: kuka minä olen ja mitkä ovat minun toimintamahdollisuuteni.
Seurausvaikutustensa perusteella ne voidaan jaotella myönteisiin ja
kielteisiin. Myönteiset oppimiskokemukset lisäävät yksilön uskoa itseensä ja
toimintamahdollisuuksiinsa, kielteiset taas vähentävät sitä.”
Varila, J. 1999. Tunteet ja aikuisdidaktiikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti